Korkeakoulujen neljännen arviointimallin suunnittelu on käynnistynyt

Korkeakoulujen auditoinnit ovat tukeneet korkeakouluja toiminnan kehittämisessä ja omien tavoitteiden saavuttamisessa

Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 alkaen. Kolmas auditointikierros päättyy vuoden 2024 loppuun mennessä. Suomen malli on kolmella auditointikierroksella perustunut kehittävään arviointiin, ja korkeakoulujen toimintaa ja sen kehittämistä on arvioitu kokonaisvaltaisella mallilla. Auditoinnit kohdistuvat koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, taiteelliseen toimintaan sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen. 

Korkeakoulutuksen auditointimallit ovat kehittyneet rinnakkain korkeakoulujen laadunhallinnan kanssa. Kahdella ensimmäisellä auditointikierroksella niissä painottui korkeakoulun laatujärjestelmä ja laadunhallinta. Kolmannelle kierrokselle auditointimallia uudistettiin merkittävästi ja laadunhallinta nähdään tiiviinä osana korkeakoulun toimintaa. Kolmannella auditointikierroksella on nostettu esiin korkeakoulujen toiminnan ja sen kehittämisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä opiskelijalähtöisyys. 

Kaikki suomalaiset korkeakoulut ovat osallistuneet korkeakoulujen auditointeihin. Korkeakoulujen auditointien perustella suomalaisissa korkeakouluissa on pääosin toimivat tavat ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. Tärkeää on pohtia uuden mallin suunnittelussa, mitä mallilla tavoitellaan ja mihin suuntaan suomalaisia korkeakouluja halutaan kehittää. Mitkä ovat asioita, joiden tulee ainakin sisältyä kansalliseen korkeakoulujen arviointimalliin?

Korkeakoulujen laadunarvioinnin perusta on lainsäädännössä ja eurooppalaisissa periaatteissa

Korkeakoulujen laadunarvioinnin perusta on yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa, jotka velvoittavat korkeakouluja osallistumaan säännöllisesti toimintansa ja laatujärjestelmiensä ulkoiseen arviointiin. Korkeakoulujen laadunarvioinnit ovat osa Bolognan prosessia. Bolognan prosessin myötä syntyi tarve osoittaa ulkoisen arvioinnin menetelmillä, että suomalaisissa korkeakouluissa on toimiva laadunhallinta. Eurooppalaiset korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteet (Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area eli ESG) ovat tulevalla arviointikierroksella sisällytetty arviointimalliin.

ESG:n uudistaminen on käynnistetty E4-järjestöjen (ENQA, EUA, EURASHE, ESU) johdolla. Karvi seuraa Euroopan tason prosessia. E4-järjestöt esittelevät uuden version ESG:stä Bolognan seurantaryhmälle (BFUG) vuonna 2026. Uudistettu ESG hyväksyttäneen Bolognan prosessin ministerikokouksessa vuonna 2027. Samalla uudistettaneen yhteistutkintojen laadunvarmistuksen kehikko eli European Approach to QA of Joint Programmes.

Suunnitteluryhmä on nimetty uuden arviointimallin suunnitteluun

Korkeakoulujen arviointijaosto nimitti 30.8.2024 korkeakoulujen neljännen kierroksen arviointimallin suunnitteluryhmän: 

• toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta, Sivistysala ry. (pj.)
• laatupäällikkö Tove Ahlskog-Pursiainen, Svenska Handelshögskolan 
• rehtori Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulu
• toiminnanjohtaja Ville Jäppinen, Students at Risk -järjestö 
• toimitusjohtaja, varatuomari Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
• apulaisprofessori, varadekaani Elias Pekkola, Tampereen yliopisto.

Suunnitteluryhmän työskentelyyn osallistuvat myös Karvin asiantuntijat Mirella Harri ja Mira Huusko.

Neljännen korkeakoulujen arviointikierroksen suunnittelu toteutetaan syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Syksyllä 2024 ja keväällä 2025 järjestetään keskeisten sidosryhmien ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän kuulemiset. Keväällä 2025 järjestetään kansallinen keskusteluseminaari. 

Lisää tietoa ja arviointimallin suunnittelun alustava aikataulu ovat Karvin verkkosivuilla.