Lukiokoulutusta on uudistettu jatkuvasti viime vuosina: laajat uudistukset vaativat enemmän aikaa kehittämiselle ja vankan rahoituspohjan
Kiivaasta tahdista huolimatta lukiouudistus on edennyt varsin hyvin. Lukioiden välillä on kuitenkin suuriakin eroja ja uudistuksen alkuvaiheeseen on liittynyt haasteita.
Suomen lukioissa on viime vuodet eletty tiivistunnelmaisia aikoja: vuosien 2015 ja 2019 opetussuunnitelmauudistukset, korkeakoulujen valintamenettelyjen uudistus, ylioppilastutkinnon kehittäminen sekä laajennetun oppivelvollisuuden mukanaan tuomat muutokset iskivät lähes samaan aikaan kesken koronapandemian.
Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lukiot ovat tehneet parhaansa toteuttaakseen LOPS 2019-opetussuunnitelmauudistuksen mukanaan tuomia muutoksia. Suuri osa lukioväestä kokee, että uudistukset ovat yleisesti ottaen oikeasuuntaisia. Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta lukiouudistuksen arvioinnin raportista. Arvioinnin tulokset koskevat uusien lukion paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua ja uudistuksen tavoitteiden toteutumista.
Uudet opetussuunnitelmat tulivat voimaan lukuvuoden 2021–2022 alussa, jolloin edellisestä opetussuunnitelmauudistuksesta oli kulunut vain muutama vuosi.
Lukiot joutuivat osittain koekaniineiksi uudistuksessa
Uudessa opetussuunnitelmassa luovuttiin aikaisemmasta kurssirakenteesta, ja tilalle tulivat uudenlaiset moduulit ja opintojaksot. Rakenteellinen muutos ei sujunut ongelmitta, sillä esimerkiksi eripituisten opintojaksojen sijoittaminen olemassa oleviin tietojärjestelmiin osoittautui vaikeaksi. Tietojärjestelmiä ei ollut kehitetty yhteensopivaksi uudistuksen tuomien opintorakenteiden kanssa.
Uudistuksessa lukiot joutuivat uusien opintorakenteiden kehittämisen koekaniineiksi, sillä valmiita malleja tai hyviä käytänteitä ei prosessin alkuvaiheessa ollut riittävästi saatavilla. Tästä johtuva epävarmuus on hidastanut opintorakenteiden ja opetuksen uudistamista lukioissa.
Huomattavia eroja lukioiden välillä
Opiskelijoiden hyvinvoinnista on keskusteltu paljon viime vuosina, ja lukiot arvioivat onnistuneensa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Myös erityisopetuksen ja muun tuen järjestämisessä koettiin onnistumisia, mikä osittain johtuu siitä, että erityisopetuksen asema vahvistui uuden lukiolain myötä.
Heikoiten lukiot arvioivat onnistuneensa yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ja työelämän kanssa. Näyttää siltä, että yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon eri puolella Suomea.
Lukioiden välillä on myös suuriakin eroja siinä, missä määrin uudistukset on saatu toteutettua.
– Jokainen lukio on tavallaan oma paikallinen maailmansa, omine olosuhteineen ja lähtökohtineen. Lukioilla on omat erityiset mahdollisuutensa ja rajoitteensa uudistuksen eri osa-alueiden toteuttamisessa, toteaa johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen Karvista.
Kehittäminen vaatii aikaa ja tukea
Laajamittaisissa uudistusprosesseissa toimivien ratkaisujen kehittäminen vaatii aikaa kokeilemiseen ja työstämiseen. Uudistuksen toteuttamista edesauttaa esimerkiksi kehittämismyönteinen ilmapiiri ja yhteistyön tekeminen esimerkiksi toisten lukioiden kanssa. Johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren Karvista toteaa:
– Lukioita ei muuteta hetkessä. Laadukas kehittäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Uudistusten prosessinomaisuus ja pitkäjänteisen tuen tarve on syytä ottaa vakavasti.
Rahoituksen tarve ja lukiokoulutuksen vaatimukset
Opiskelijamäärien väheneminen asettaa lähivuosina ja vuosikymmeninä merkittäviä haasteita lukiokoulutuksen järjestämiseen eri puolilla Suomea. Lukiokoulutuksen toteuttaminen tulevaisuudessa vaatii yhä enemmän esimerkiksi kuntien välistä yhteistyötä. Myös lukiokoulutuksen rahoitukselle on saatava tukevampi valtiollinen rahoituspohja.
– Lukiokoulutuksen kehittäjien ja päättäjien on tulevaisuudessa pohdittava myös lukiokoulutuksen alueellista yhdenvertaisuutta. Kuinka erilaisia maamme lukiot saavat olla? pohtii Jaana Saarinen Karvista.
Lukiouudistuksen arviointi jatkuu vuoden 2024 loppuun asti, ja lisää tietoa lukiokoulutuksen uudistamisesta tullaan julkaisemaan matkan varrella. Seuraavaksi tietoa kerätään erityisopetuksen ja muun tuen tilasta maamme lukioissa.
Lisätietoja lukiouudistuksen arvioinnista:
Lukiouudistuksen arviointisivu. (linkki päivittyy)
Julkaisu: Lukiokoulutusta uudistetaan – uudistuvatko lukiot?
Lukiouudistuksen ensimmäisen vaiheen raportti julkaistaan Karvin webinaarissa 5.4.2023.
- Johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537
- Johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren, puh. 029 533 5531
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@karvi.fi