Ohjelmointiala työllistäisi, mutta ohjelmointia ei juuri opiskella lukiossa

Tiedote Lukiokoulutus

Ohjelmoinnilla ja ohjelmistoilla on keskeinen rooli nykypäivän yhteiskunnassa, ja ohjelmointiala työllistää jo suuren määrän ihmisiä. Kuitenkaan lukion opetussuunnitelmassa ohjelmointia ei juuri mainita, ja ohjelmointiin liittyviä kursseja toteutetaan vain puolessa lukioista. Usein opetus keskittyy myös vain alkeisiin tai johonkin tiettyyn ohjelmointikieleen. Opettajien oma innostus vaikuttaa merkittävästi ohjelmoinnin opetuksen toteutumiseen, mutta täydennyskoulutusta ja resursseja kaivataan kipeästi. Lisäksi tyttöjä olisi tärkeää kannustaa ohjelmoinnin pariin, sillä nykyisestä pienestä opiskelijajoukosta valtaosa on poikia.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ohjelmoinnin opetusta lukiokoulutuksessa. Arvioinnissa kartoitettiin ohjelmoinnin opetustarjontaa lukuvuonna 2020‒2021 eli ennen uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa. Tavoitteena oli selvittää, miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa ohjelmoinnin tarjontaan tulevaisuudessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka moni opiskelija on sisällyttänyt opintoihinsa ohjelmointia ja mitkä tekijät edistävät tai rajoittavat ohjelmoinnin opetustarjontaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin 60 lukioon rehtoreille sekä matematiikkaa, tietotekniikkaa tai muutoin ohjelmointia opettaville opettajille. Kyselyyn saatiin 40 vastausta.

Vain harvat opiskelevat lukiossa ohjelmointia

Tulosten mukaan ohjelmoinnin opetusta toteutettiin vain noin puolessa lukioista, ja valtaosa ohjelmointia sisältävistä opintojaksoista keskittyi vain ohjelmoinnin alkeisiin tai yhteen ohjelmointikieleen. Moneen opintojaksoon sisältyi myös robotiikkaa.

Ohjelmoinnin opintojaksoja oli kuitenkin tarjolla useammassa kuin puolessa Suomen lukioista, mutta kaikki opintojaksot eivät toteutuneet. Vain harvat opiskelijat sisällyttävätkin opintoihinsa ohjelmointia, ja suurin osa heistä on poikia. Tyttöjä pitäisi kannustaa ohjelmoinnin opintoihin ja heidän määräänsä opintojaksoilla lisätä, jotta enemmän naisia hakeutuisi tulevaisuudessa teknologia-alalle.

Ohjelmointi ei myöskään juuri näy lukion valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Vuoteen 2019 mennessä se ei sisältynyt opetussuunnitelmaan lainkaan, ja syksyllä 2021 käyttöönotetussa lukion uudessa opetussuunnitelmassakin ohjelmointi on mainittu vain osana pitkän matematiikan moduulia. Ohjelmoinnin opintojaksot sijoittuvat lukioissa pääasiassa osaksi juuri matemaattis-luonnontieteellisiä oppiaineita ja erityisesti pitkään matematiikkaan sekä tietotekniikkaan. Ohjelmointi on kuitenkin taito, jota voidaan hyödyntää ja joka voidaan sisällyttää laajasti osaksi eri oppiaineita ja ilmiökokonaisuuksia.

– Ohjelmoinnin opintojen rajautuminen ainoastaan pitkän matematiikan oppiaineeseen sulkee ulkopuolelleen joukon potentiaalisia ohjelmointitaitajia, jotka eivät valitse pitkää matematiikkaa, mutta saattavat olla kiinnostuneita juuri ohjelmoinnista. Perusopetuksessa ohjelmointi on jo tullut tutuksi, joten harmillista, jos lukiossa sen opiskelumahdollisuudet tyssäävät rakenteellisiin seikkoihin, Karvin arviointiasiantuntija Saara Nousiainen toteaa.

Opettajien innostus tärkeää ohjelmoinnin opetuksen edistämisessä – täydennyskoulutusta kuitenkin tarvitaan

Opettajien innostus sekä valmiudet opettaa ohjelmointia koettiin yhdeksi suurimmista ohjelmoinnin opetusta edistävistä tekijöistä. Vastaavasti valmiuksien puute sekä kiire ja aikatauluhaasteet olivat rajoittavia tekijöitä. Opettajista valtaosa vastasi tarvitsevansa täydennyskoulutusta ohjelmoinnin opetukseen. Omaan opettajankoulutukseen sisältyneistä ohjelmoinnin opinnoista huolimatta ohjelmoinnin opetus vaatii heiltä uuden taidon oppimista. Opettajille suunnattuun täydennyskoulutukseen tulisikin tarjota resursseja ja mahdollisuuksia, jotta ohjelmoinnin opetustarjonta lukioissa lisääntyisi.

Myös korkeakouluyhteistyötä pidettiin tärkeänä ohjelmoinnin opetuksen toteuttamisessa tulevaisuudessa. Joissakin oppilaitoksissa yhteistyötä jo tehdäänkin. Erilaisten ilmaisten, korkeakoulujen tarjoamien ja verkkovälitteisten ohjelmointikurssien suorittaminen itsenäisesti oli silti vielä harvinaista, ja vain yksittäiset opiskelijat sisällyttivät näitä kursseja lukio-opintoihinsa. Kuitenkin osallistuminen näille kursseille itsenäisesti tai koko opetusryhmän kanssa voisi lisätä ohjelmointiosaamista, jos sitä ei löydy riittävästi omasta oppilaitoksesta. Tietoa avoimista kursseista olisikin syytä jakaa oppilaitoksille ja opiskelijoille ohjelmointiosaamisen lisäämiseksi.

 

Raportti: Ohjelmoinnin opetuksen arviointi lukiokoulutuksessa. Julkaisut 6:2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Arviointi toteutettiin maksullisena palvelutoimintana Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion (Viipurin reaalikoulu Oy) tilauksesta. Maunulan yhteiskoululle ja Helsingin matematiikkalukiolle on myönnetty erityinen matematiikan opetuksen kehittämistehtävä.

Raportin julkistamiswebinaari ke 16.3. klo 10.00–10.30: https://www.mediaserver.fi/live/julkistamistilaisuus

 

Lisätietoja: