Opettajilla on liian vähän aikaa poissaolojen ehkäisyyn, huoltajat tarvitsevat lisätietoa koulun käytännöistä
Huoli oppilaiden ongelmallisista poissaoloista perusopetuksessa on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kasvava ongelma haastaa uudella tavalla niin opetuksen järjestäjiä, kouluja kuin perheitäkin. Tarve toimintatapojen kehittämiseen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamiseen on suuri. Karvi on koostanut kolme tiivistelmäjulkaisua, jotka julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämän sitouttavan kouluyhteisötyön päätösseminaarin yhteydessä.
Oppilaiden poissaolojen lisääntyminen on herättänyt huolta viimeisten vuosien aikana. Koulupoissaolot ovat riski niin oppilaan hyvinvoinnille kuin oppimiselle. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut poissaolojen ehkäisyn ja puuttumisen toimintatapoihin liittyvää kehittämistyötä. Arviointihanke on osa laajempaa, opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa kansallista kehittämistyötä, jonka tuloksena on vahvistettu perusopetuksen poissaoloihin liittyvää normiohjausta sekä perusopetuslain että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden osalta. Elokuussa voimaan tulevat muutokset edellyttävät jatkossa opetuksen järjestäjiä ehkäisemään poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti.
– Koulupoissaolojen taustalla on monenlaisia syitä. Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolosuhteet näyttävät edelleen lisänneen oppilaiden koulupoissaoloja. Poissaolot puolestaan vaikuttavat laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimisen edellytyksiin Näistä syistä on todella tärkeää, että tähän ongelmaan kiinnitetään nyt huomiota, kertoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen.
Koulupoissaoloihin puuttuminen edellyttää yhdenmukaisia toimintatapoja ja toimivaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Karvin arviointihankkeessa on seurattu paikallista kehittämistyötä poissaolojen ehkäisyn ja puuttumisen toimintatapojen kehittämiseksi. Nyt julkaistavat kolme tiivistelmäjulkaisua tuovat esiin opetuksen järjestäjien, opettajien ja huoltajien kokemuksia poissaolojen ehkäisyn ja puuttumisen toimintatavoista sekä näihin liittyvistä kehittämistarpeista.
Huoltajilla on melko vähän tietoa koulun toimintatavoista poissaolojen ehkäisemiseksi ja puuttumiseksi
Huoltajilla on merkittävä rooli niin oman lapsen kouluun kiinnittymisen tukemisessa kuin poissaolojen ehkäisyssäkin. Arviointitulosten perusteella huoltajilla on kuitenkin melko vähän tietoa siitä, miten oman lapsen koulussa toimitaan oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Merkittävä osa huoltajista kokee myös, että koulussa ei ole ohjeistettu riittävästi siitä, miten huoltajan tulee toimia erilaisissa poissaolotilanteissa. Tulosten mukaan huoltajille on jäänyt vieraaksi etenkin se, miten koulun arjessa edistetään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia osana päivittäistä koulunkäyntiä ja pedagogisia ratkaisuja. Olisi tärkeää, että huoltajat saisivat riittävästi tietoa koulun toimintatavoista, jotta he osaisivat myös kotona käydä keskustelua siitä, miten oma lapsi viihtyy koulussa ja millaisia kokemuksia oppilailla itsellään on koulun toiminnasta. Näin huoltajat osaisivat olla tarvittaessa jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä kouluun.
Luokanohjaajina toimivilla opettajilla ei ole riittävästi aikaa tukea kouluun kiinnittymistä ja selvittää poissaoloja
Luokanohjaajan tai -valvojan rooli yläkoulussa oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemisessa on merkittävä. Arviointitulosten perusteella opettajat kokevat, että luokanohjaajan työnkuva on tällä hetkellä ja nykyisillä toimintatavoilla hyvin laaja ja kuormittava eikä opettajilla ole riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Erityisesti pedagogisten asiakirjojen laatiminen, monialainen yhteistyö sekä poissaoloihin puuttuminen vievät paljon aikaa ja vaativat opettajilta laajaa osaamista. Jopa kolmannes opettajista ei koekaan luokanohjaajana toimimista itselleen mieluisaksi tehtäväksi. Koulujen välillä on myös paljon eroa siinä, millaisia rakenteita luokanohjaajan työn tueksi on tarjolla.
Koulun toimintakulttuuri, monialaisen yhteistyön toimintatapojen selkeys sekä opettajan oma osaaminen vaikuttavat siihen, miten luokanohjaaja voi toteuttaa tehtäväänsä. Erityisesti koulun johdolla on merkittävä rooli luokanohjaajan työn tukemisessa, jotta vastuu yhteistyön toimintatavoista ei jää yksittäisten opettajien harteille. Oppilaiden tuen tarpeen lisääntyminen on lisännyt luokanohjaajan työmäärää. Opettajat toivovat paitsi luokanohjaajan tehtävästä maksettavan korvauksen tarkistamista myös laajempia rakenteellisia muutoksia tehtävän kehittämiseksi. Erityisesti toivotaan erilaisia tiimityömalleja tai työpariratkaisuja, jotta työmäärää opettajien välillä voidaan tasata ja tehdä luokanohjaajan toimenkuvasta mielekkäämpi.
Opetuksen järjestäjät kokevat toimintamallien kehittämisen tärkeänä – juurruttaminen vaatii aikaa ja resursseja
Haastatteluaineistosta kootussa tiivistelmäjulkaisussa käsitellään opetuksen järjestäjien edustajien näkemyksiä muun muassa poissaolotilanteen kehittymisestä, poissaoloihin liittyvän toimintamallin kehittämisestä sekä poissaolojen seurantaan ja tilastotiedon hyödyntämiseen liittyvistä näkökulmista. Haastatteluissa korostui vahvasti tarve ja sitoutuminen poissalojen ehkäisyn ja puuttumisen toimintatapojen kehittämiseen. Opetuksen järjestäjien välillä oli suuria eroja siinä, miten tärkeänä he kokivat poissaoloihin liittyvän seuranta- ja tilastotietojen hyödyntämisen, ja myös siinä, millaiset mahdollisuudet heillä siihen oli. Lisäksi opetustoimen johtajat ja muut teeman parissa työskentelevät asiantuntijat tunnistivat, että uusien tai päivitettävien toimintamallien juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea – koulutasolla opettajien suhtautuminen uusiin toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen on vaihtelevaa. Toimintamallien selkeyttäminen vaatii edelleen työtä ja opettajien työskentelyä tukevien materiaalien ja koulutusten kehittämistä.
Lisätiedot:
Yksikön johtaja Hannele Seppälä, 029 533 5550, hannele.seppala@karvi.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman, vuosina 2021–2023 toteutettavan, sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoiminnan tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa sekä luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Kehittämistyössä on kokeiltu kansallisesti uudenlaista toimintatapaa, jossa yhdistyi paikallisten pilottihankkeiden rahoitus, yhteiskehittäminen ja laaja verkostoyhteistyö sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kehittävä arviointi. Karvin arviointi tuottaa tietoa kansallisten toimintatapojen kehittämisen tueksi samalla tukien paikallisia toimijoita oman kehittämistyönsä suuntaamisessa. Arvioinnin kohteina ovat poissaolojen ehkäisyä ja puuttumista edistävät hallinnolliset ja rakenteelliset ratkaisut, kouluun kiinnittymistä tukevat käytännöt ja pedagogiset ratkaisut sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat. Opetushallitus (OPH) on vastannut perusopetuksen opetussuunnitelman päivittämisestä sekä myöhemmin normimuutosten toimeenpanosta.
Jokainen koulupäivä on tärkeä – sitouttavan kouluyhteisötyön päätösseminaari järjestetään 4.5.2023 klo 9–15. Seminaaria voi seurata suorana verkkolähetyksenä OKM:n verkkosivulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kesäkuussa Yhteisellä koulutiellä –käsikirjan poissaoloihin liittyvien muutosten toimeenpanon tueksi.
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointihankkeen loppuraportti julkaistaan kesäkuussa. Lue lisää arvioinnista (linkki päivittyy).