Osaaminen ruotsinkielisissä peruskouluissa usein samanlaista kuin suomenkielisissä kouluissa

Karvin uusimmat arvioinnit osoittavat, että ruotsin- ja suomenkielisten koulujen oppilaiden osaamisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi matematiikan keskimääräinen osaamistaso on sama sekä 3. luokalla että 9. luokalla. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat ovat kuitenkin jonkin verran parempia englannin kielessä 7. ja 9. luokalla. Äidinkielen arvioinnit ruotsinkielisissä kouluissa osoittavat ennen kaikkea sen, miten tärkeää on panostaa jatkuvasti oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore julkaisu Den svenskspråkiga grundskolan − en resultatöversikt (Ruotsinkielinen peruskoulu − yleiskatsaus tuloksiin) antaa yleiskuvan oppilaiden oppimistuloksista perusopetuksen alemmilla ja ylemmillä luokilla. Katsaus keskittyy äidinkielen ja kirjallisuuden (ruotsi), matematiikan, suomen ja englannin tuloksiin vuosina 2018–2021 toteutettujen kansallisten oppimistulosten arviointien perusteella. Yhteenveto kertoo myös oppilaiden osaamisen kehityksestä vuosiluokilla 1–2 sekä 7–9.

Onko oppilaiden oppimistuloksissa alueellisia eroja?

Kansalliset arvioinnit osoittavat, että Suomessa ei yleensä ole suuria eroja oppimistuloksissa eri alueiden välillä. Tilanne on usein samankaltainen ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Esimerkiksi vuonna 2021 ruotsinkielisten koulujen yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taidoissa ei ollut selkeää eroa Länsi- ja Etelä-Suomen välillä. Arviointitiedot osoittavat myös, että yhdeksännen luokan osaamistaso on laskenut molemmilla alueilla 2000-luvulla. Sama lasku koskee myös suomenkielisiä kouluja.

Etenkin suomen kielen (finska) A-oppimäärässä oppilaiden keskimääräinen osaaminen vaihtelee suhteessa kuntien ruotsinkielisyysasteeseen. Tämä oppimäärä on tarkoitettu ruotsinkielisille oppilaille. Mitä enemmän kunnassa puhutaan suomea, sitä paremmin ruotsinkielisten koulujen oppilaat osaavat suomea. Erilaisten kuntien väliset erot ovat pienempiä äidinkielenomaisen suomen oppimäärässä (mofi), joka on tarkoitettu kotona suomea puhuville kaksikielisille oppilaille.

Englannin kielessä Etelä-Suomen ruotsinkielisistä yhdeksäsluokkalaisista hieman suurempi osa saavuttaa vähintään hyvän taitotason (arvosanan kahdeksan) verrattuna Länsi-Suomen oppilaisiin. Ero on erityisen selvä englannin kielen puhumisen osalta:

"Etelä-Suomen ruotsinkieliset yhdeksäsluokkalaiset menestyvät erityisesti englannin kielen puhumisessa. Monille oppilaille tekstien kirjoittaminen englannin ja myös suomen kielellä on kuitenkin haaste. Äidinkielen ja kirjallisuuden tulokset ovat sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä perusopetuksessa osoittaneet samaan suuntaan jo pitkään", sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Chris Silverström.

Yhdeksäsluokkalaisten taidoissa ruotsissa äidinkielenä ei ole ollut selviä eroja Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen välillä. Viimeisimmässä äidinkielen arvioinnissa ilmeni kuitenkin alueiden sisäisiä eroja koulujen välillä. Yhdeksännellä luokalla tyttöjen ja poikien välinen ero äidinkielessä on myös merkittävä, erityisesti kirjoitustaidossa. Sukupuolten väliset erot kasvavat selvästi perusopetuksen aikana verrattuna tilanteeseen ensimmäisten vuosiluokkien jälkeen. Erot äidinkielessä ovat hyvin pieniä alemmilla vuosiluokilla, mutta silloinkin tyttöjen hyväksi.

Englanti ja suomi ovat oppilaiden mukaan hyödyllisiä oppiaineita

Ruotsinkielisten koulujen 9. luokan oppilaat pitävät erityisesti englantia ja suomea erittäin hyödyllisinä oppiaineina. Monet oppilaat kokevat hallitsevansa englannin kielen ja äidinkielenomaisen suomen (mofi). Oppilaat, jotka osallistuvat finskan opetukseen, eivät ole yhtä varmoja suomen kielen taidostaan. Finska on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät puhu kotona suomea. Yhdeksännen luokan oppilaat suhtautuvat selvästi neutraalimmin ruotsiin äidinkielenä ja matematiikkaan kuin englantiin. Asenteet ovat tärkeitä, koska niiden yhteys oppilaiden oppimistuloksiin on hyvin selkeä.

Mitä haasteita ruotsinkielinen perusopetus kohtaa?

Karvin 2020-luvun raportit osoittavat, että oppilaiden osaamiseen liittyvät haasteet ovat usein samanlaisia riippumatta opetuskielestä. Esimerkkeinä voidaan mainita matematiikan taitojen laskusuuntaus ja vapaa-ajan lukemisen väheneminen. Useat arvioinnit osoittavat, että vapaa-ajan lukeminen liittyy hyvään osaamiseen, mutta yhä harvemmat oppilaat lukevat pitkiä tekstejä.

Jotkin haasteet liittyvät enemmän ruotsinkielisiin kouluihin. Oppilaiden suomen kielen (finskan) taidossa on suurta vaihtelua ruotsinkielisissä kouluissa. Samalla suomen kielen taidon kehitys on heikompaa kunnissa, joissa ruotsinkieliset asukkaat ovat selvä enemmistö (yli 80 prosenttia). Osa oppilaista ei kehity lainkaan suomen kielessä perusopetuksen viimeisinä vuosina, osa taas kehittyy paljon.

Ruotsinkielisiin kouluihin on jo pitkään tullut oppilaita kodeista, joissa puhutaan sekä ruotsia että suomea. Oppilaiden äidinkielen oppimistulokset ovat keskimäärin suunnilleen samalla tasolla riippumatta siitä, puhuvatko oppilaat vain ruotsia vai sekä ruotsia että suomea kotonaan. Yksi suomenruotsalaisten koulujen vahvuuksista on epäilemättä sekä henkilökunnan että oppilaiden kielitietoisuus. Tätä osaamista voitaisiin hyödyntää vielä paremmin niiden oppilaiden opetuksessa, joilla on muita kotikieliä kuin ruotsi ja suomi. Näiden oppilaiden määrä on kuitenkin yhä aika pieni ruotsinkielisessä perusopetuksessa.

Tiivistelmäjulkaisu:

• Silverström, Hellgren, Marjanen & Metsämuuronen: Den svenskspråkiga grundskolan – en resultatöversikt. Sammanfattningar 2:2024, Nationella centret för utbildningsutvärdering. 

Tulokset esitellään ruotsiksi Finlands svenska lärarförbundin järjestämässä Framtidsdagen-tapahtumassa lauantaina 20. huhtikuuta 2024.