Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteeriluonnokset arvioitu: ”Uudistus on tärkeä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, mutta vielä on työtä tehtävänä”

Karvi on selvittänyt opettajien näkemyksiä perusopetuksen päättöarvioinnin uusista kriteeriluonnoksista. Opettajat kertoivat arvioinnissa olevansa tyytyväisiä uusien kriteereiden tuloon, sillä kriteereiden nähtiin yhtenäistävän päättöarviointia ja lisäävän oppilaiden yhdenvertaisuutta. Kriteerit ovat kuitenkin nykyisessä muodossaan vielä liian vaikeaselkoisia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnin taustalla ovat Opetushallituksen laatimat uudet kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit on aiemmin määritelty vain arvosanalle 8. Päättöarviointi ei ole ollut täysin yhdenvertaista, sillä samantasoista osaamista osoittavien oppilaiden perusopetuksen päättöarvosanat ovat tutkitusti vaihdelleet. Uudistuksen tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta ja päättöarvosanojen vertailukelpoisuutta.

Uusia kriteerejä ei ole vielä julkaistu, ja niitä on tarkoitus vielä hioa ja parantaa arvioinnista saadun palautteen perusteella. Uudet kriteerit julkaistaan vuoden 2020 lopussa. Kriteerit tulevat voimaan 1.8.2021, ja niiden mukaiset päättöarvosanat annetaan keväällä 2022.

Arvioinnissa oli mukana kuuden eri oppiaineen tai -määrän (muun muassa suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan) kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Kriteereissä kuvataan se osaaminen, jota kyseinen arvosana edellyttää peruskoulunsa päättävältä oppilaalta. Arviointiin osallistui 232 opettajaa eri puolilta Suomea. He arvioivat oppilassuorituksia oman oppiaineensa kriteeristöllä ja lisäksi osallistuivat kyselyyn ja haastatteluihin.

Opettajat tyytyväisiä uusien kriteereiden tuloon – kriteerit kuitenkin vielä liian vaikeaselkoisia

Opettajat olivat tyytyväisiä uusien kriteereiden tuloon, sillä niiden nähtiin yhtenäistävän päättöarviointia ja lisäävän oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Opettajien keskeinen palaute kriteereistä kuitenkin oli, että niihin tarvitaan lisää selkeyttä, konkretiaa ja ytimekkyyttä. Kussakin oppiaineessa osaa kriteereistä pidettiin onnistuneina, mutta osaa taas liian vaikeaselkoisina ja abstrakteina.

Kullekin opetuksen tavoitteelle määritellyt kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 muodostavat laajan kokonaisuuden, ja kriteeristön käyttöönottamisen nähtiinkin vaativan runsaasti aikaa ja paneutumista. Opettajat nostivat toistuvasti esiin, että jos kriteerit otettaisiin käyttöön tällaisenaan, ne olisivat liian raskaita ja monimutkaisia käytettäväksi.

Opettajat pitivät myös tärkeänä, että kriteerejä voi esitellä oppilaille ja heidän huoltajilleen arvosanan antamisen perusteluna. Siihenkään ei liian vaikeaselkoisten kriteereiden nähty antavan eväitä.

Opettajat toivoivat myös, että joidenkin limittäisten tavoitteiden kriteerejä voisi yhdistää.

Arvosanaa 5 odotettu – vaativuustaso jakaa mielipiteitä

Erityisesti arvosanan 5 kriteerejä oli toivottu hartaasti, ja niitä pidettiin yleisesti ottaen varsin hyvinä. Suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että arvosanan 5 kriteerit kuvaavat riittävästi ja konkreettisesti heikon oppilaan osaamista ja erottelevat riittävän hyvin hylätyn ja hyväksytyn suorituksen toisistaan. Opettajat pitivät hyvänä myös sitä, ettei arvosanaa 5 voi saada ilman riittävää näyttöä.

Osa opettajista piti arvosanan 5 kriteereitä vaativina. Lisäksi kriteereissä usein esiintyvä ilmaisu oppilas tekee/osaa jotakin ohjatusti, koettiin tulkinnanvaraisena ja siksi haasteellisena.

Opettajat tarvitsevat aikaa ja koulutusta kriteereiden käyttöönottoon

Kriteeristön selkeyttämisen lisäksi keskeistä tulee olemaan uudistuksen toimeenpanovaihe. Opettajat tarvitsevat aikaa, koulutusta sekä harjoittelu- ja keskustelumahdollisuuksia perehtyäkseen kriteereihin ja oppiakseen käyttämään niitä. Moni opettaja toivoi, että kriteereitä avattaisiin paremmin esimerkiksi mallitehtävien ja suoritusesimerkkien avulla. Kriteereiden soveltamisen tueksi tarvitaan myös ohjeistusta, joka vähentää tulkinnanvaraisuutta ja lisää näin arvioinnin yhdenvertaisuutta.

– On tärkeää, että kriteeristön toimivuutta on tarkasteltu jo nyt, eikä vasta sitten, kun uudistus on jo tullut voimaan. Uudistus on tärkeä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, mutta vielä on työtä tehtävänä kriteereiden viilaamisessa ja käyttöönotossa, kommentoivat erikoissuunnittelija Mari Huhtanen ja arviointisuunnittelija Laura Lepola.

Raportti

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

Lisätietoja

erikoissuunnittelija Mari Huhtanen, p. 029 533 5510, mari.huhtanen@karvi.fi

arviointisuunnittelija Laura Lepola, p. 029 533 5546, laura.lepola@karvi.fi