Työelämän äkillisistä rakennemuutoksista on tullut pysyvä ilmiö – kehityssuunta edellyttää toimia niin ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kuin korkeakouluiltakin

Työelämän äkilliset rakennemuutostilanteet puhuttavat julkisessa keskustelussa ja vaikuttavat kansalaisten arkeen. Negatiivisissa rakennemuutostilanteissa koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan työikäisten aikuisten ja työnantajien tarpeisiin melko hyvin. Positiivisissa rakennemuutostilanteissa taas työikäisten aikuisten ja työnantajien tarpeisiin vastataan vain tyydyttävästi. Äkillisissä rakennemuutostilanteissa toimiminen on tällä hetkellä usein erillään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen perustoiminnasta. Koulutusjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan toimia muun muassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, rahoituksessa ja ennakoinnissa. Äkillisten rakennemuutosten ja koulutusjärjestelmän yhteensovittaminen koskettaa useita toimijoita, kuten ministeriöitä, koulutuskentän toimijoita, työnantajia, kuntia, ELY-keskuksia, TE-toimistoja ja maakuntaliittoja. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2020–2022 arvioinnin, jossa tarkasteltiin koulutusjärjestelmän kykyä vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Arviointi kohdistui ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Arviointi koski kaikkia AVI-alueita.

Äkilliset rakennemuutokset voivat olla joko positiivisia, jolloin työvoiman tarve kasvaa äkillisesti jollakin toimialalla tai alueella, tai negatiivisia, jolloin työvoiman tarve vähenee äkillisesti. Jatkuvaa oppimista tarkasteltiin arvioinnissa työikäisen väestön koulutuspalveluina, joilla kehitetään osaamista muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin.

Koulutuskentällä on jo paljon kokemusta työikäisten aikuisten koulutuspalveluiden toteuttamisesta, mutta toimijoiden välillä on myös eroja

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kyky toimia työelämän nopeissa muutostilanteissa on jo nykyisellään keskimäärin hyvä. AVI-alueiden ja opetuskieliryhmien välillä on kuitenkin eroja, samoin kuin yksittäisten koulutuskentän toimijoiden välillä.  Eroja on esimerkiksi yhteistyön monipuolisuudessa ja koulutuspalveluiden systemaattisessa suunnittelussa työnantajien kanssa, koulutustoimijoiden omassa ennakointitoiminnassa ja siinä, kuinka paljon koulutustoimijat tekevät yhteistyötä työnantajien kanssa koulutusten toteuttamisessa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on paljon toimivia koulutusmalleja, joita on kokeiltu työelämän nopeissa muutostilanteissa. Erityisesti negatiivisissa äkillisissä rakennemuutostilanteissa yhteistyömallit ovat jo vakiintuneita. Äkillisissä positiivisissa rakennemuutostilanteissa yhteistyömallit ovat kuitenkin kansallisesti vakiintumattomampia ja edellyttävät kehittämistoimia.

Työnantajien tarpeisiin vastaamisessa ja työnantajayhteistyössä on kehittämiskohteita

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut arvioivat nykyisellään vastaavansa jonkin verran paremmin yksittäisten henkilöiden tarpeisiin kuin työnantajien tarpeisiin. Työnantajien tarpeisiin vastaamista voidaan arvioinnin mukaan edistää esimerkiksi kohdennettujen osaamiskokonaisuuksien ja monipuolisemman yhteistyön kehittämisellä koulutuskentän toimijoiden ja työnantajien välille.

– Työnantajilla on tarve saada tietoa koulutuspalveluista nopeasti ja yhdestä paikasta työelämän nopeissa muutostilanteissa. Kaikissa koulutusorganisaatioissa on tärkeää varmistaa, että työnantajien yhteydenottoja varten on nimetyt yhteyshenkilöt, yhteistyöhön liittyviä asioita hoidetaan systemaattisesti ja yhteistyö koulutuspalveluiden suunnittelussa käynnistyy joustavasti, pohtii johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk Karvista.

Äkilliset rakennemuutokset olisi huomioitava kokonaisvaltaisesti koulutuskentän toimijoiden piirissä – vapaapalokuntatoiminta ei enää riitä

Yksi arvioinnin keskeisistä havainnoista oli se, että äkillisissä rakennemuutostilanteissa toimiminen on usein erillään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen perustoiminnasta. Arviointiryhmä kuvaa nykyistä toimintaa vapaapalokuntatyyppiseksi, akuuteissa tilanteissa aktivoitavaksi erillistoiminnaksi. Keskeisenä kehittämiskohteena nähtiin tämän erillistoiminnan muuttaminen osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen perustoimintaa.

Arviointiryhmä suosittelee, että äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautuminen ja työikäiselle aikuisväestölle suunnattujen koulutuspalveluiden kehittäminen kytkettäisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen strategioihin ja laatujärjestelmiin. Lisäksi suosituksissa kiinnitetään huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla tulisi olla toimivat sisäiset rakenteet ja prosessit työelämän nopeissa muutostilanteissa toimimiseksi eri yhteistyökumppanien kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen on myös tärkeää jakaa muille koulutuskentän toimijoille hyviä toimintamallejaan koulutusten kehittämisessä.

Arviointiryhmä suosittelee opetus- ja kulttuuriministeriölle, että tulevissa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen uudistuksissa varmistetaan jatkuvan oppimisen ja äkillisten rakennemuutosten huomiointi riittävällä tavalla. Suosituksissa nostettiin esille myös työikäiselle väestölle suunnattujen koulutuspalveluiden julkinen rahoitus. Nykyisellään rahoitustilanne koetaan useiden toimijoiden piirissä pirstaleiseksi ja ennakoimattomaksi. Tutkintokoulutukselle on jo olemassa vakiintuneet rahoitusmenettelyt, mutta erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien rahoittaminen kaipaa selkeyttämistä. Työ- ja elinkeinoministeriölle taas suositellaan omien alueellisten ja kansallisten toimintamallien kehittämistä positiivisiin rakennemuutostilanteisiin.

– Koulutuksiin suunnatun rahoituksen vakiintumattomuus aiheuttaa kitkaa koulutuskentän toimijoiden ja koko koulutusjärjestelmän mahdollisuuksille toimia äkillisissä rakennemuutostilanteissa, kommentoi arviointiasiantuntija Kati Isoaho Karvista.

Näin arviointi toteutettiin

Kansallinen kuva ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toiminnasta muodostettiin kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille suunnatulla itsearviointikyselyllä. Tarkentavan tiedon saamiseksi koulutusorganisaatioiden ja muiden keskeisten toimijoiden toiminnasta äkillisissä rakennemuutostilanteissa valittiin kaksi tapausesimerkkiä, joihin liittyviä toimijoita haastateltiin. Tapausesimerkeiksi valittiin puunjalostusteollisuuden ja akkuteollisuuden äkilliset rakennemuutokset. Haastateltuja tahoja olivat ministeriöt, kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt, yritykset, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, ELY-keskukset, TE-toimistot, maakuntaliitot ja Business Finland.

Webinaari arvioinnin tuloksista

Karvi järjestää 30.3.2022 klo 9–12 webinaarin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Median edustajien ilmoittautuminen ja julkaisupyynnöt kati.isoaho@karvi.fi, puh. +358 29 533 5501. 

Raportti:

Frisk, T., Isoaho, K., Hietala, R., Kotiranta, L., Hirsjärvi, I., Huttula, T., Kankare, P., Löytänen, O., Myllykangas, P., Mäki, M., Stenbacka, Å., Suomala, P. 2022. Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Karvi 8:2022.

Lisätietoja:

• Tarja Frisk, johtava arviointiasiantuntija (ammatillinen koulutus), tarja.frisk@karvi.fi, puh. +358 29 533 5504
• Kati Isoaho, arviointiasiantuntija (korkeakoulutus), kati.isoaho@karvi.fi, puh. +358 29 533 5501