Työelämässä oppimisen määrä lisääntynyt ammatillisessa koulutuksessa – oppimiseen soveltuvista työpaikoista pulaa

Tiedote Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välinen yhteistyö toimii pääsääntöisesti hyvin. Koulutuksen järjestäjien tulee kuitenkin kehittää työelämän tarpeista lähtevien palveluiden ja koulutusten tarjontaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut työelämässä oppimista ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä.

Uusia keinoja työelämässä oppimiseen soveltuvien työpaikkojen lisäämiseksi on kehitettävä

Työelämässä oppiminen on yleistynyt joka vuosi 2018–2021, siis myös koronaepidemian aikana. Noin puolella ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on kuitenkin ollut ongelmia löytää osalle aloista ja tutkinnoista työpaikkoja, jotka soveltuvat työelämässä oppimiseen. Ongelma on koskenut enemmän perustutkintoja kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Yleisimmin ongelmia oli humanistisilla ja taideloilla, erityisesti media-alan ja kuvallisen ilmaisun, taideteollisuusalan ja esittävien alojen tutkinnoissa. Yleisimpiä syitä siihen, että opiskelijalle ei löydy työelämässä oppimiseen sopivaa työpaikkaa olivat soveltuvien työpaikkojen vähyys, se, että työpaikoilla ei voi suorittaa tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä sekä opiskelijoiden ohjaaminen ja sen vaatimat resurssit.

– Opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien ja työelämän tulee yhdessä miettiä, miten työelämässä oppiminen olisi paremmin mahdollista. Voisivatko järjestäjät esimerkiksi tehdä enemmän keskinäistä yhteistyötä? Tärkeää olisi myös pohtia, johtuvatko haasteet työpaikkojen saatavuudessa aidosti alan luonteesta vai esimerkiksi oppilaitoksen toimintakulttuurista”, toteaa arviointiasiantuntija Raisa Hievanen.

Myös oppisopimuskoulutusta pitäisi tehdä tunnetummaksi työelämässä, sillä työpaikat eivät edelleenkään tunne sitä riittävästi.

Oppilaitosten ja työelämän odotuksia ja rooleja osaamisen tuottamisessa on selkeytettävä

Laadukas työelämässä oppiminen edellyttää sitä, että koulutuksen järjestäjillä ja niiden henkilöstöllä, opiskelijoilla, työpaikoilla ja työpaikkaohjaajilla on selkeät vastuut osaamisen tuottamisessa. Arvioinnissa todettiin, että tämä ei ole aina toteutunut. Työelämässä oppimisen tavoitteista, opiskelijan työtehtävistä ja osaamisen kehittymisen seurannasta ei aina sovita yhdessä opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Niinpä koulutustoimijoiden ja työelämän välillä onkin jonkin verran epäselvyyttä siitä, millä tasolla opiskelijan osaamisen tulisi olla työelämässä oppimisen alkaessa.

– Kannustammekin opetus- ja kulttuuriministeriötä, Opetushallitusta, koulutuksen järjestäjiä, työnantajia ja muita työelämän toimijoita jatkamaan keskustelua koulutuksen järjestäjien ja työelämän rooleista osaamisen tuottamisessa sekä tekijöistä, millä tätä tuetaan ja varmistetaan, sanoo johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Näytöt ja osaamisen arviointi ovat työelämässä oppimisen vahvuuksia

Ammatillisten näyttöjen toteuttaminen ja osaamisen arviointi ovat työelämässä oppimisen vahvuuksia. Koulutusalojen välillä on kuitenkin suuriakin eroja: kaupan ja hallinnon alalla lähes kaikki näytöt toteutetaan työpaikoilla, humanistisilla ja taidealoilla vain kolmannes. Sekä opiskelijat että työpaikkaohjaajat ovat tyytyväisiä näyttöjen toteutukseen. Työpaikkaohjaajat ovat myös tyytyväisiä näyttöjen arviointiin saamaansa perehdytykseen.

Työelämäyhteistyöstä on hyötyä kaikille osapuolille

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kokemusten mukaan yhteistyöstä on hyötyä kaikille. Se parantaa opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään, vahvistaa opettajien ammattialakohtaista osaamista ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämälle keskeisin syy ottaa työssäoppijoita oli juuri mahdollisuus rekrytoida uusia työntekijöitä. Työelämän näkökulmasta oppilaitosten tulee kuitenkin edelleen kehittää viestintäänsä ja työelämäpalvelujen saavutettavuutta. Liian usein tiedonsaanti palveluista on henkilökohtaisten kontaktien varassa.

Näin arviointi toteutettiin

Arviointiaineisto koostuu työelämässä oppimista ja näyttöjä koskevasta rekisteritiedosta (Koski-tietokanta), ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja työelämäpalautteista (Amispalaute, Työpaikkakysely, Työpaikkaohjaajakysely), kyselyistä ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja ammatillisia tutkinnon osia opettavalle henkilöstölle sekä työnantajien ja työpaikkaohjaajien haastatteluista. Arvioinnin alustavia johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia on työstetty koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa kehittämiswebinaarissa ennen niiden lopullista muotoilua.

Arvioinnin päätöswebinaari 20.9.2022

Karvi järjestää 20.9.2022 klo 9.00–11.30 webinaarin arvioinnin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

 

Raportti

Hievanen, R., Kilpeläinen P., Huhtanen M., Tuurnas A., Loukusa, V., Pylväs, L., Rasinaho, K., Taakala, J., Tujula, M., Vieltojärvi, M. 2022. Kumppanina työelämä – Arviointi työelämässä oppimisesta ja työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 23:2022

Lisätietoja