Uusia hankkeita arviointisuunnitelmaan – tuottavat tietoa lainsäädännön ja koulutuspoliittisten uudistusten vaikutuksista

Tiedote Ammatillinen koulutus Esi- ja perusopetus Korkeakoulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa ohjaa koulutuksen arviointisuunnitelma, jossa kuvataan nelivuotiskauden 2020–2023 arvioinnit aikatauluineen. Arviointisuunnitelman toteutumista, arviointien tuloksia ja suunnitelman päivitystarpeita tarkastellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa aina suunnitelmakauden puolivälissä. Kuluvan suunnitelmakauden puolivälineuvottelu käytiin keväällä 2022, jolloin arviointisuunnitelmaan tehtävät lisäykset hyväksyttiin. Osa oppimistulosten arvioinneista siirrettiin myös seuraavalle arviointisuunnitelmakaudelle koronapandemiasta johtuen.

Arviointisuunnitelmaan lisätyt hankkeet tuottavat arvokasta tietoa lainsäädännön ja koulutuspoliittisten uudistusten vaikutuksista.

Uudet arviointihankkeet

Uusia arviointihankkeita ovat:

  • Näyttötoiminnan laatu -selvitys (2022)
    Osana Oikeus osata -kehittämisohjelmaa selvitetään kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatua arvioimalla näyttöjen toteutusta ja näytöissä osoitettuja oppimistuloksia. Lisäksi selvitetään koronapandemian vaikutuksia näyttöjen toteuttamiseen. Selvityksellä tuotetaan kokonaisuudessaan tietoa siitä, miten hyvin ammatillisen koulutuksen 1.1.2018 voimaantullut uusi lainsäädäntö toteutuu koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnassa.

 

  • Saamen kielten etäopetuspilotin toimintamallin arviointi (2022)
    Arviointi tuottaa tietoa 1.8.2018–31.8.2023 järjestettävän saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) etäopetuspilotin toimivuudesta opetuksen järjestäjän, koulujen, opettajien ja oppilaiden näkökulmista. Arvioinnissa selvitetään opetuksen pedagogisten tavoitteiden toteutumista, rahoitusmallin toimivuutta ja opetuksen saavutettavuutta. Arvioinnin pohjalta laaditaan kehittämissuosituksia toimintamallin jatkamisen pohtimiseksi.

 

  • Oppivelvollisuuden laajentamisen seurantasuunnitelmaan 2021–2024 sisältyvä opinto-ohjauksen uusia muotoja koskeva arviointi
    Arviointi kohdistuu oppivelvollisuuden laajentamisen mukanaan tuomiin uusiin tai vahvistettuihin opinto-ohjauksen muotoihin. Arviointi kattaa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän opinto-ohjauksen jatkumon perusopetuksesta aina toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeiseen opinto-ohjaukseen. Arvioinnin piirissä ovat perusopetus, aikuisten perusopetus, TUVA-koulutus, vapaa sivistystyö, ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus.Arvioinnin 1. vaihe (2022–2023): Arvioinnin kohteena ohjauksen kokonaisuuden toteutuminen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisen tukeminen sekä ohjauksen resurssit. Ensimmäisen vaiheen tuloksista julkaistaan väliraportti alkuvuodesta 2023.2. vaihe (2023–2024): Arvioinnin kohteena erityisesti tutkinnon suorittamisaste ja keskeyttämisen ehkäisy (vaikuttavuus) sekä opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen rooli oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteiden edistämisessä.

 

  • Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden arviointi (2021–2023)
    Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi viime hallituskaudella hankerahaa korkeakoulutuksen kehittämishankkeille (Kärkihanke 3, yhteensä 65 M€) ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeille (Kärkihanke 1, yhteensä 27,7 M€). OKM selvittää kehittämistoiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta Karvin toteuttaman arvioinnin avulla. Tavoitteena on saada laaja tilannekuva ja arvioida kehittämismallin toimivuutta sekä tulosten ja toimintamallien vaikutuksia korkeakoulutukseen. Lisäksi tavoitteena on antaa suositukset korkeakoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen tavaksi tulevaisuudessa. Korkeakoulutuksen kehittämishankkeiden (Kärkihanke 3) keskeisiä teemoja ovat opintojen avoimuus ja joustavuus, yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja opiskelijoiden nopeampi työelämään siirtyminen sekä korkeakoulupedagogiikka ja erilaiset digitaaliset ratkaisut. Hankkeissa on kehitetty työelämäyhteistyötä ja avointa TKI-toimintaa. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden (Kärkihanke 1) keskeinen kehittämiskohde on ollut opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksen jatkumon vahvistaminen. Hankkeissa on mm. vahvistettu opettajankoulutuksen verkostoja, kehitetty uusia toimintamalleja opettajien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutuksen sisältöihin sekä opiskelijavalintoihin. Lisäksi on tuettu koulutusjohtamisen kehittämistä.

     

”Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän Koulutuksen arviointisuunnitelman 2020–2023 täytäntöönpanon yhteydessä on ilmennyt tarve saada arviointitietoa ja kehittämissuosituksia arvioitavista toimintamuodoista toiminnan kehittämistä, tulevaa päätöksentekoa ja resurssien suuntaamista varten. Arvioinneilla tuotetaan tietoa arviointisuunnitelman painopisteisiin yhdenvertaisuuden edistäminen, oppimisen ja osaamisen kehittäminen sekä koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen. Näiden arviointien tuottamaa tietoa käytetään siten muodostettaessa kuvaa ja annettaessa kehittämissuosituksia myös koulutusjärjestelmätasoisesti”, kertoo Karvin johtaja Harri Peltoniemi uusista arviointihankkeista.

Arviointisuunnitelmaan sisältyy lisäksi 40 jo aiemmin suunniteltua hanketta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Hankkeet koskevat muun muassa varhaiskasvatuslain vaikutuksia, oppilaiden osaamista eri oppiaineissa, lukiokoulutuksen uudistusten ja ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia sekä korkeakoulututkintojen tuottamaa osaamista. Arviointien aiheina on myös koulutusjärjestelmää läpileikkaavia teemoja, kuten poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vaikutukset koulutuksen yhdenvertaisuuden toteutumiseen, koulutusjärjestelmän kyky vastata äkillisiin rakennemuutoksiin, opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa sekä se, miten lukio ja ammatillinen koulutus onnistuvat kasvattamaan opiskelijoista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi 4.3.2022 arviointineuvoston tekemät muutokset ja lisäykset Koulutuksen arviointisuunnitelmaan 2020–2023.

Mikä arviointisuunnitelma?

Karvin toimintaa ohjaa koulutuksen arviointisuunnitelma, jossa kuvataan nelivuotiskauden arvioinnit aikatauluineen. Tämän arviointisuunnitelmakauden painopisteitä (linkki päivittyy) ovat oppimisen ja osaamisen kehittäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen ja jatkuvan kehittämisen tukeminen. Painopistekohtaisella tiedolla tarkoitetaan tiedon tuottamista ennalta määritetyistä ja yhteiskunnallisesti merkittävistä painopisteistä. Painopistekohtaisella tiedolla pyritään tukemaan päätöksentekoa ja kehittämistyötä yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän tasolta paikalliselle tasolle.

Tutustu tarkemmin arviointeihin ja niiden ajoittumiseen eri vuosille: Koulutuksen arviointisuunnitelma 2020–2023

Lisätietoja: