Viisi keskeistä riskitekijää yhteydessä koulutulokkaiden heikkoihin taitoihin
Syitä koulutulokkaiden osaamiseroihin on selvitetty ensimmäistä kertaa kansallisesti. Oppilaiden osaamiseen vaikuttavat erityisesti koti- ja kielitausta. Myös syntymäkuukaudella ja harrastuksilla on merkitystä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ensimmäistä kertaa, millaisin taidoin ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat koulutiensä. Tähän alkumittaukseen osallistui 7770 oppilasta eri puolilta Suomea. Oppilailta kartoitettiin matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja ensimmäisinä kouluviikkoina. Jokaiselle oppilaalle laskettiin kokonaistulos kaikkien tehtävien yhteispistemäärästä. Asteikkona käytettiin standardoitua asteikkoa, jossa kansalliseksi keskiarvoksi asetettiin 500 pistettä.
Oppilaiden osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea eikä osaamisessa ollut juuri eroja sukupuolten, AVI-alueiden tai koulun opetuskielen mukaan. Yksilöiden osaamisessa erot olivat kuitenkin valtavia. Tarkentavissa analyyseissa löydettiin viisi keskeistä riskitekijää, jotka selittävät lähtötasojen eroja.
Viisi keskeistä riskitekijää matalaan lähtötasoon
Sekä matematiikan että äidinkielen lähtötasoon oli yhteydessä viisi keskeistä riskitekijää: ennen koulun alkua tehty tehostetun tai erityisen tuen päätös, suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärä (S2), lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet, loppuvuodesta syntyminen ja huoltajien matala koulutustausta.
– Tammikuussa ja joulukuussa syntyneiden oppilaiden lähtötaso oli keskimäärin 67 pistettä. Tätä voidaan pitää luonnollisena vuoden aikana kertyvänä osaamisena, joten muita eroja voidaan peilata tähän pistemäärään. Toivomme tietenkin, että tämä ero kapenee peruskouluvuosien aikana, kertoo projektipäällikkö Annette Ukkola.
Aineistossa kymmenesosalla perusopetuksen aloittavista lapsista oli jo ennen kouluun tuloa joko tehostetun tai erityisen tuen päätös. Tällaiset oppilaat saivat sekä matematiikan että äidinkielen tehtävistä keskimäärin noin 100 pistettä vähemmän kuin muut oppilaat. Isolla osalla tehostetun tuen oppilaista taidot olivat kuitenkin koko aineiston keskiarvon tasolla tai jopa sitä parempia.
S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden lähtötaso oli noin 80 pistettä matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien. Lähisuvussa havaittu yksi oppimisvaikeus vaikutti lapsen osaamiseen noin 30 pisteen verran ja kaksi oppimisvaikeutta noin 50 pisteen verran.
Myös huoltajiensa koulutustausta selitti oppilaiden lähtötasoa. Korkeintaan ammatilliseen koulutuksen suorittaneisiin huoltajiin verrattuna yliopistotaustaiset huoltajat tuottivat lapselle 77 pisteen etumatkan. Huoltajien korkeasta koulutuksesta näytti olevan hyötyä varsinkin pojille – erityisesti vuoden viimeisinä kuukausina syntyneille.
Lukemisharrastus selittää lähtötasoa – koulutetuissa perheissä luetaan
Harrastuksista ja kiinnostuksista vahvimmin lähtötasoon oli yhteydessä perheen lukemisharrastus, joka kattoi sekä sen, että lapsi lukee itse tai hänelle luetaan ääneen. Lukeminen näyttäytyi erityisesti koulutettujen perheiden harrastuksena. Yliopistokoulutettujen huoltajien lapsista 77 % harrasti lukemista tai lukemisen kuuntelemista, kun taas korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden huoltajien lapsista vain 52 % harrasti lukemista.
Myös oppilaan harrastusten määrä ja monipuolisuus oli yhteydessä osaamiseen. Ne oppilaat, joilla oli ainakin yksi ohjattu harrastus, saavuttivat huoltajien koulutustaustasta riippumatta korkeamman lähtötason kuin sellaiset oppilaat, joilla ei ollut yhtäkään ohjattua harrastusta.
Monenlaiset varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisut tuottavat hyvää osaamista
Varhaiskasvatusmuodoilla ja pitkäkestoisilla varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuilla ei ollut yksiselitteistä yhteyttä lähtötasoon. Monenlaiset varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisut voivat tuottaa hyvää osaamista. Näyttää kuitenkin siltä, että kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti ne lapset, joiden elämään on kasautunut useita heikkoa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä. Myös esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten keskimääräinen lähtötaso oli systemaattisesti korkeampi kuin niillä lapsilla, jotka olivat esiopetuksen jälkeen kotihoidossa.
Pitkittäisarviointi tuottaa tietoa koulun ja opetuksen vaikutuksista
Alkumittaus tuotti tietoa oppilaiden lähtötasosta peruskoulun alussa. Se käynnisti oppimistulosten pitkittäisarvioinnin, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvien taitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden taitoja arvioidaan seuraavan kerran syyskuussa 3. luokan alkuviikkoina. Tällöin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon koulu tuottaa lisää osaamista alkuopetuksen aikana.
Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä
Alkumittauksen menetelmällisiä ratkaisuja (2019) (linkki päivittyy)
Alkumittaus – Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen ensimmäisen luokan alussa (2019) (linkki päivittyy)
Lisätietoja:
projektipäällikkö Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548