Voiko oppilaiden menestyksen äidinkielen ylioppilaskokeessa ennustaa jo yhdeksännellä luokalla?

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreen äidinkielen (ruotsi) arvioinnin mukaan vastaus kysymykseen on sekä kyllä että ei. Oppilaiden valmiudet perusopetuksen päättövaiheessa ennakoivat, mutta eivät määritä heidän menestystään äidinkielen ylioppilaskokeessa. Äidinkielen ylioppilaskokeen tuloksia ei missään tapauksessa ole lyöty lukkoon vielä 9. vuosiluokalla. Arvioinnista käy esimerkiksi ilmi, että pojat parantavat hieman asemiaan suhteessa tyttöihin perusopetuksen päättövaiheen ja äidinkielen ylioppilaskokeen välillä. Arvioinnissa painotetaan myös, että on tärkeää huomioida opiskelijat, joiden lähtötilanne lukiokoulutuksen alkaessa on heikko.

Kielen käyttö tuo tuloksia

Karvin pienimuotoisessa pitkittäisarvioinnissa vertailtiin noin 500 oppilaan menestymistä perusopetuksen päättövaiheen äidinkielen (ruotsi) ja kirjallisuuden kansallisessa oppimistulosarvioinnissa vuonna 2014 ja äidinkielen ylioppilaskokeessa kolme vuotta myöhemmin vuoden 2017 keväällä. Oppilasmäärä vastaa noin neljännestä kevään 2017 ruotsinkielisistä abiturienteista.

Vastaavan suomenkielisiä oppilaita koskevan arvioinnin tulokset julkaistiin vuonna 2019. Keskeiset johtopäätökset ovat samansuuntaiset molemmissa arvioinneissa.

Arvioinnissa kävi ilmi, että suhteellisen suurella osalla oppilaista perusopetuksen päättövaiheen tulokset vastasivat suurin piirtein heidän tulostasoaan äidinkielen ylioppilaskokeessa. Oppilasryhmien sisälläkin oli kuitenkin paljon vaihtelua, mikä osoittaa, että kaikki on mahdollista myös peruskoulun jälkeen.

Arvioinnissa ilmeni myös selkeä yhteys vapaa-ajalla tapahtuvan lukemisen ja ruotsin kielen käytön sekä äidinkielen ylioppilaskokeen tulosten välillä.

Saavatko heikoimmin suoriutuvat tukea?

Noin 500 oppilaan arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että ääripäihin asettuva suoriutuminen on pysyvämpää kuin keskitason menestys. Suhteellisen suuri osuus niistä oppilaista, jotka perusopetuksen päättövaiheessa edustivat heikointa tai vahvinta taitotasoa, saivat vastaavan tasoiset tulokset myös äidinkielen ylioppilaskokeesta.

Arvioinnin tulos ei tarkoita, että oppilaiden taidot eivät kehittyisi 9. vuosiluokan jälkeen, vaan että taidoiltaan vahvimpien ja heikoimpien asema on muihin oppilaisiin nähden varsin vakaa.

”Vaikuttaisi siltä, että on olemassa oppilasryhmä, joka tulee lukioon suhteellisen heikoin valmiuksin, ja joka myös suoriutuu kolme vuotta myöhemmin varsin heikosti. Päinvastainen tilanne pätee arvioinnin mukaan taitotasoltaan vahvimpaan ryhmään, joka suoriutui hyvin sekä peruskoulun päättövaiheessa että ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa”, toteaa johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren.

Pojat paransivat asemaansa

Erot tyttöjen ja poikien tulosten välillä olivat lukiokoulutuksen päättövaiheessa hieman vähäisemmät kuin 9. vuosikurssin lopussa. Pojat paransivat asemaansa tyttöihin nähden. Sukupuolten välinen ero äidinkielen ylioppilaskokeen tuloksissa on kuitenkin yhä huomattava nykyisessä kokeessa, joka syksystä 2018 lähtien on suoritettu tietokoneella.

”Vaikka havaittavissa oli yleisiä suuntia, on kuitenkin tärkeää painottaa, että mahdollisuuksia on vielä paljon 9. vuosiluokan jälkeen. Useat yksittäiset oppilaat muuttivat tulostasoaan peruskoulun jälkeen joko parempaan tai heikompaan suuntaan”, huomauttaa Hellgren.

Arviointi osoittaa, että oppilaiden kielellistä kehitystä on tärkeää tukea koko heidän opintiensä ajan aina peruskoulun loppuun asti ja läpi toisen asteen koulutuksen. On erityisen tärkeää huomioida oppilaat, joiden lähtötilanne lukiokoulutuksen alkaessa on heikko, ja tarjota heille riittävästi tukea luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseksi lukioaikana.

Lisätiedot:

johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren, jan.hellgren(a)karvi.fi, puh. 029 533 5531

Raportti:

Hellgren, Jan, Marjanen, Jukka & Karlsson, Jessica (2021). Modersmålets lilla longitudinella utvärdering: Från slutet av grundskolan till studentprovet 2014–2017. Lue raportti.