Monet opiskelijat kokevat lukio-opinnot mielekkäiksi, mutta erilaiset haasteet edellyttävät lukioilta jatkuvaa toiminnan kehittämistä

23.4.2025

Lukioiden opettajien asenteet ja mielipiteet vuoden 2019 opetussuunnitelmauudistusta kohtaan jakautuvat. Viidesosa heistä arvioi, että uudistus edistää selkeästi opiskelijoiden yleissivistystä, osaamista ja ura- ja koulutuspolkujen suunnittelua. Vastaavasti noin viidesosa arvioi, että uudistus edistää vain vähän näiden tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijat kokevat lukio-opinnot mielekkäiksi, vaikka nuorten hyvinvoinnin haasteet näkyvät myös lukioissa. Oppimisen tuelle on yhä suurempi tarve. Opettajat kokevat, että opiskelijoiden tukeminen on tärkeää, mutta että heillä ei ole riittävästi aikaa ja valmiuksia siihen.

Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta lukiouudistuksen arvioinnin raportista. Arvioinnissa on selvitetty lukioiden aineenopettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä LOPS 2019-opetussuunnitelmauudistuksesta ja lukio-opinnoista.

Opintojen rakenneuudistus ei ole vielä joustavoittanut opintoja toivotulla tavalla

Uudet opetussuunnitelmat ovat olleet käytössä kolme lukuvuotta. Opintojen rakenteiden uudistuksilla on pyritty joustavoittamaan ja eheyttämään opintoja sekä muuttamaan lukioiden perinteisiä toimintatapoja ja -kulttuuria. Suuri osa lukioväestä kokee, että uudistukset ovat yleisesti ottaen oikeasuuntaisia. Karvin arviointi kuitenkin osoittaa, että lukiot kyllä uudistuvat, mutta varsin epäyhtenäisesti.

Uudistus ei ole vielä joustavoittanut opintoja ja vähentänyt lukio-opintojen pirstaleisuutta. Oppiaineiden välisiä rajoja ylläpidetään, mutta harvemmin ylitetään. Pedagogiselle johtajuudelle on tarvetta, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Lukion opettajien välillä voi olla suuriakin näkemyseroja, eivätkä uudistukset ole täysin juurtuneet arjen toimintaan. Uudet rakenteet on osittain koettu hankaliksi.

Opiskelijoiden näkemys lukio-opinnoista varsin myönteinen

Opiskelijat kokevat keskimäärin lukio-opinnot mielekkäiksi. Monille opiskelijoille lukio-opintojen suorittaminen on selkeää, ja he ovat saaneet rakennettua itselleen mieluisan opintokokonaisuuden.

Opiskelijoilla on keskimäärin hyvät mahdollisuudet tutustua opinnoissa korkeakouluopintoihin ja kehittää kansainvälistä osaamista, mutta työelämään tutustuminen on selkeästi heikommalla tolalla.

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen lukioissa. Ohjaus painottuu opintojärjestelyihin ja -valintoihin sekä ylioppilaskirjoituksia palveleviin asioihin. Sen sijaan jatkokoulutuksen, uranvalinnan ja tulevaisuuden suunnittelun ohjaus jää vähemmälle.

Tarvetta oppimisen tuelle on, mutta onko aikaa ja valmiuksia?

Opiskelijoiden perustaitojen heikentyminen ja muiden opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen haastaa opettajien osaamista ja jaksamista sekä perinteisen aineenopettajaroolin.

Useimmat opettajat suhtautuvat myönteisesti oppimisen tukeen ja pitävät myös erityisopetusta tärkeänä. Toisaalta opettajat pohtivat kriittisesti sitä, onko lukio kaikille opiskelijoille oikea paikka, sanoo Jan Hellgren, Karvin johtava arviointiasiantuntija.

Opettajista kaksi kolmasosaa koki, ettei heillä ole riittävästi aikaa oppimisen tuen toteuttamiseen. Osa opettajista koki, ettei heillä ole riittävästi osaamista kaikkien opiskelijoiden tukemiseen.

Hyvinvointiin on panostettu, mutta nuorten hyvinvoinnin haasteita ei ratkaista pelkästään lukioissa

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja hyvinvointiosaamisen kehittäminen on ollut tärkeä opetussuunnitelman tavoite. Panostuksista huolimatta opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi nousevat arvioinnissa yhdeksi uudistuksen keskeiseksi ongelma-alueeksi. Usealla opiskelijalla on erilaisia hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä pulmia. Hyvinvointiosaamisella on muun muassa pyritty vahvistamaan opiskelijoiden ymmärrystä omasta hyvinvoinnistaan.

Kun opiskelijat arvioivat hyvinvointiaan kouluarvosana-asteikolla, lähes puolet vastaajista (48 %) arvioi hyvinvointinsa vähintään hyväksi ja reilu neljäsosa (28 %) tyydyttäväksi. Vajaa neljäsosa (23 %) piti hyvinvointiaan korkeintaan välttävänä. Monimuotoisessa opiskelijajoukossa on siis hyvinvointia ja pahoinvointia.

Monet lukioiden haasteista syntyvät tilanteissa, joissa maailma on muuttunut tai muuttumassa, ja lukioiden on reagoitava muutoksiin. Tämä vaatii lukioilta ja erityisesti lukioiden johdolta herkkyyttä vahvoille ja heikoille signaaleille ympäröivästä maailmasta. Toisaalta lukioiden tehtävä ei ole ratkaista yhteiskunnallisia haasteita, toteaa Jan Hellgren.

LUKIOUUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

LOPS 2019-uudistus liittyy laajempaan lukiokoulutuksen uudistukseen, joka käynnistettiin jo Juha Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017. Uudistuksen keskeisinä kehittämisen kohteina ovat olleet muun muassa opintojen rakenteiden joustavoittaminen, erityisopetus ja muu oppimisen tuki, opintojen sujuvoittaminen ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään. Lukiokoulutukseen on myös haluttu lisätä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Myös ohjauksen merkitystä ja opiskelijan kansainvälistä osaamista sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamista on korostettu lukio-opinnoissa.