Saamen, romani- ja viittomakielen oppimistulosten arviointi, 7.–9. lk

03/2014–05/2016

Saamen, romani- ja viittomakielen oppimistulosten arvioinnissa selvitettiin, miten hyvin perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2004) asetetut tavoitteet oli saavutettu kussakin näistä kielistä. Kaikki kielet arvioitiin erikseen, saamen kielessä kaikki kolme saamen kieltä (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame).

Arviointi kohdistui perusopetuksen yläluokille (7.–9. -luokkalaiset). Kohderyhmä oli laajempi kuin perusopetuksen päättöarvioinneissa yleensä kohdejoukon pienuuden vuoksi.

Arvioinnin tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva kunkin kielen opetuksen tilasta ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kansallisella tasolla.

Arviointitiedot kerättiin kielen eri osa-alueisiin liittyvillä tehtäväsarjoilla. Näiden lisäksi oppilaille, opettajille ja rehtoreille tehtiin taustakyselyt, joilla kerättiin tietoa oppilaiden asenteista sekä oppimistuloksiin vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi opetusjärjestelyistä ja opetuksen määrästä. Aineistonkeruun yhteydessä käytettiin myös muita menetelmiä, esimerkiksi haastatteluja.

Arviointikokeet toteutettiin keväällä 2015 ja arviointien tulokset julkistettiin keväällä 2016.

Saamen kielet

Saamen kielten suullinen kielitaito osoittautui kirjallista vahvemmaksi. Vapaa-ajallaan monet oppilaat käyttivät saamen kieltä vain vähän, ja kouluopetuksella onkin tärkeä asema saamen kielten elvyttämisessä. Ongelmana oli kuitenkin pula pätevistä opettajista ja erityisesti oppimateriaaleista.

Tiedote saamen kielten arvioinnin tuloksista
Raportti: Saamen kielten oppimistulokset perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla 2015 (PDF)
Julkistamisseminaarin materiaalit (PDF)

Romanikieli

Romanikielen arvioinnissa tuli ilmi oppilaiden osaamisen tason suuret erot. Keskimäärin parhaiten osattiin kuullun ymmärtämisen tehtävät, kun taas kirjoittaminen ja puhuminen kangertelivat. Kouluopetuksella on keskeinen asema romanikielen elvyttämisessä. Romanikielen opettajien koulutus vaihteli peruskoulusta korkeakoulututkintoon, ja 87 % opettajista totesi tarvitsevansa lisää koulutusta. Romanikielen opettajakoulutusta ja täydennyskoulutuksen tarjontaa tulisikin lisätä, jotta saataisiin lisää päteviä opettajia.

Tiedote romanikielen arvioinnin tuloksista
Raportti: Romanikielen asema, opetus ja osaaminen (PDF)
Julkistamisseminaarin materiaalit (PDF)

Viittomakieli

Pojat menestyivät tyttöjä paremmin useimmilla sisältöalueilla viittomakieli äidinkielenä -oppimistulosten arvioinnissa. Viittomakielen sisältöalueista parhaiten osattiin kielitietouden tehtävät, kun puolestaan kulttuuritietoisuudessa osaaminen oli heikointa. Puutteita havaittiin opetustuntien määrässä, opettajien koulutuksessa ja videoinnin hyödyntämisessä opetuksessa.

Tiedote viittomakielen arvioinnin tuloksista
Raportti: Viittomakielen oppimistulokset perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla 2015 (PDF)
Julkistamisseminaarin materiaalit (PDF)