Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin päätöstilaisuus pidettiin to 17.8.2023.

• Arviointiraportti
• Tiivistelmäjulkaisu
• Lehdistötiedote
• Päätöstilaisuudessa esitetty kalvosarja

Korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentaulut eri systeemisille tasoille

• Korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentaulu pedagogisille johtajille
• Korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentaulu opettajille
• Korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentaulu opiskelijoille

Arvioinnista pidettyjä esityksiä

Aineiston pohjalta tehtyjä muita julkaisuita

• Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa

   

Korkeakoulupedagogiikan arvioinnin tulosten mukaan suomalaisten korkeakoulujen opetuksen ja ohjauksen vahvuuksia ovat, että opetuksessa ja ohjauksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja arviointikäytänteet tukevat oppimista. Vahvuutena on myös, että korkeakoulujen opetuskulttuurit tukevat pedagogista kehittämistä ja opettajien välistä yhteistyötä. Opiskelijat kokevat, että heidän kohtelunsa on yhdenvertaista ja kunnioittavaa. Korkeakoulujen opetusta ja koulutusta tulee kehittää ottamalla työelämän edustajat vahvemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Lisäksi palautteiden systemaattista hyödyntämistä pedagogisessa kehittämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti yliopistoissa koulutuksen työelämänäkökulmia.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2022–2023 korkeakoulupedagogiikan tilaa ja uudistamista. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva korkeakoulupedagogiikan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kansallisesti. Arvioinnin taustalla ovat Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat korkeakoulupedagogisen osaamisen kehittämishankkeet. Opetus on opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien jälkeen yksi keskeisimmistä opiskelijan oppimiseen, osaamiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Korkeakoulupedagogiikkaa ja sen tämänhetkistä tilaa suomalaisissa korkeakouluissa oli tästä syystä tärkeää arvioida. Arvioinnin tuloksena saatiin kokonaiskuva suomalaisen korkeakoulupedagogiikan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Arviointi koski kaikkia suomalaisia korkeakouluja.

Korkeakouluissa opetetaan monipuolisin menetelmin

Suomalaisen korkeakoulupedagogiikan vahvuus ovat monipuoliset opetus- ja ohjausmenetelmät. Opiskelijoiden ja opettajien mukaan opettajat käyvät opintojaksojen alussa läpi opintojaksojen tavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit. Opetuksen sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon, ja opetuksessa painotetaan useita erilaisia osa-alueita, kuten asiatiedon esittämistä, ryhmätyöskentelyä, teorian ja käytännön yhdistämistä sekä ajattelun kehittämistä. Monipuoliset opetusmenetelmät edistävät opiskelijoiden kykyä soveltaa tietoa. Opiskelijoiden oppimista arvioidaan monipuolisilla arviointimenetelmillä, mutta itse- ja vertaisarvioinnin käyttö on vähäistä. Opiskelijat kaipasivat myös enemmän palautetta oppimisestaan opettajilta.

Opetuksen lisäksi palautteiden keruun tavat opetuksesta ja koulutuksesta ovat monipuoliset. Palautteiden hyödyntämistä eri korkeakouluissa pitää kuitenkin kehittää, sillä se ei ole suunnitelmallista. Korkeakoulujen tuleekin vahvistaa palautetiedon hyödyntämistä pedagogisen kehittämisen ja opetussuunnitelmatyön pohjana. Korkeakoulujen tulee luoda yhteisöllisesti selkeät toimintatavat palautteiden keräämiselle, analysoimiselle, kehittämiskohteiden tunnistamiselle ja palautteiden hyödyntämiselle. Korkeakoulujen pedagogiset johtajat korkeakouluissa, yksiköissä ja koulutusohjelmissa ovat tässä keskeisessä asemassa.

Opetussuunnitelmaprosesseja tulee kehittää nykyistä osallistavimmiksi

Opetussuunnitelmatyön lähtökohta on se, millaista opiskelijoiden asiantuntijuutta korkeakoulussa tavoitellaan. Opetussuunnitelmatyössä tulisi ottaa huomioon korkeakoulun strategiset tavoitteet, opettajien asiantuntijuus ja aloitteet sekä opiskelijoiden tarpeet. Opetussuunnitelmatyötä tulisi kehittää niin, että opetussuunnitelmien laadinnassa kiinnitettäisiin jatkossa erityistä huomiota prosessin osallistavuuteen ja siihen, että opetussuunnitelmat ovat linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Prosessin tulisi olla myös nykyistä paremmin johdettua.

Opetussuunnitelmaprosesseja tulisi kehittää myös niin, että erityisesti yliopistoissa työelämän edustajat otetaan nykyistä monipuolisemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja korkeakoulutuksen kehittämiseen.

– Korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen tulee olla osallistavaa ja sen tulee perustua tutkimus-, arviointi- ja ennakointitietoon. Opetussuunnitelmien uudistamiseen tulee kehittää toimintatapoja, jotka mahdollistavat joustavat muutokset. Opetussuunnitelmien uudistaminen ei saa olla liian usein tapahtuvaa ja henkilöstöä liikaa kuormittavaa. Tutkimusperustaisessa pedagogisessa kehittämisessä on olennaista pitää laajat kokonaisvaltaiset tavoitteet ja suunta kirkkaana, korostaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Auli Toom Helsingin yliopistosta.

Opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen tulee kehittää toimivia tapoja

Korkeakouluopiskelijat kokevat opintonsa merkityksellisiksi ja opiskelutaitonsa hyviksi. Opiskelijat kokevat pääsääntöisesti, että opiskelijoiden kohtelu on yhdenvertaista ja kunnioittavaa, ja opiskeluilmapiiri on hyvä. Korkeakoulujen tulee kuitenkin kehittää sosiaalisen tuen tarjoamista opiskelijoille: suuri osa opiskelijoista kokee saamansa sosiaalisen tuen puutteellisiksi. Arvioinnin tulosten pohjalta korkeakoulujen tulee kehittää myös opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia nykyistä vahvemmin ja monipuolisemmin keinoin.

Opettajien kokema työajan riittämättömyys opetuksen kehittämiseen on myös vakava ongelma, joka on yhteydessä opettajien kokemaan hyvinvointiin, pedagogiseen osaamiseen ja alanvaihtopohdintoihin. Korkeakoulujen tulee tukea opettajien työhyvinvointia nykyistä kattavammin pedagogisella johtamisella, resursoinneilla ja muilla järjestelyillä. Opettajia tulee kannustaa tiimiopettajuuteen ja nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisen tueksi tulee kehittää mentorointia ja muita tukikeinoja.

Arviointiryhmä

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmässä olivat seuraavat henkilöt:

• professori Auli Toom, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja)
• hankepäällikkö Tuula Heide, Digivisio 2030 -hanke
• opiskelija Ville Jäppinen, Tampereen yliopisto
• johtaja Asko Karjalainen, Oulun ammattikorkeakoulu
• yliopettaja Kimmo Mäki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja)

• professori Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto.

   

Arviointikysymykset

• Millainen on korkeakoulupedagogiikan nykytila suomalaisissa korkeakouluissa?
• Miten korkeakouluissa uudistetaan, tuetaan ja kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa?
• Millaisia ovat korkeakoulujen pedagogiset linjaukset ja toimintamallit, digitalisaation rooli opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäinen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja tuki sekä korkeakoulujen yhteistyö pedagogiikan kehittämiseksi?
• Miten korkeakouluissa tuetaan ja kannustetaan opettajia pedagogisen osaamisen kehittämiseen?

Arvionnissa käytetyt kyselyt