Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi

Koulutuksen arviointisuunnitelman (2020–2023) mukaan vuosina 2022–2023 toteutetaan arviointi Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen. Suunnitelman mukaan arviointi tuottaa tietoa korkeakoulupedagogiikan nykytilasta, kuten korkeakoulujen pedagogisista linjauksista ja toimintamalleista, digitalisaation roolista opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäisistä opetuksen ja koulutuksen kehittämistoiminnoista sekä korkeakoulujen yhteistyöstä pedagogiikan kehittämiseksi. Lisäksi tuotetaan tietoa opettajien pedagogisen osaamisen tukemisesta ja kannusteista. Arviointi tukee korkeakouluja korkeakoulupedagogiikan kehittämistyössä ja uudistamisessa. Arvioinnin taustalla ovat Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat korkeakoulupedagogisen osaamisen kehittämishankkeet.

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:

  • professori Auli Toom, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja)
  • hankepäällikkö Tuula Heide, Digivisio 2030 -hanke
  • opiskelija Ville Jäppinen, Tampereen yliopisto
  • johtaja Asko Karjalainen, Oulun ammattikorkeakoulu
  • yliopettaja Kimmo Mäki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • professori Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto.

 

Arvioinnin kohderyhmä ja arviointikysymykset

Arvioinnin kohderyhmänä ovat kaikki suomalaiset korkeakoulut.

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin arviointikysymykset ovat:

  • Millainen on korkeakoulupedagogiikan nykytila suomalaisissa korkeakouluissa?
  • Miten korkeakouluissa uudistetaan, tuetaan ja kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa?
  • Millaisia ovat korkeakoulujen pedagogiset linjaukset ja toimintamallit, digitalisaation rooli opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäinen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja tuki sekä korkeakoulujen yhteistyö pedagogiikan kehittämiseksi?
  • Miten korkeakouluissa tuetaan ja kannustetaan opettajia pedagogisen osaamisen kehittämiseen?

 

Aineistonhankintamenetelmät ja -vaiheet

Arviointiaineiston hankinnassa käytetään useita menetelmiä. Erilaisten menetelmien kautta korkeakoulut osallistuvat tiedontuottamiseen ja tietoa syntyy vuorovaikutuksessa korkeakoulujen kanssa. Aineisto kerätään kolmessa vaiheessa siten, että seuraava tiedonkeruuvaihe täydentää edeltäneissä vaiheissa saatua arviointitietoa.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kokonaiskuvan muodostamiseen korkeakoulupedagogisesta koulutustarjonnasta, toiminnasta sekä koulutustarjonnan ja toiminnan kehittämisestä. Osa tiedonkeruusta toteutetaan yhdessä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet (2017–2022) -arvioinnin kanssa. Tässä vaiheessa keskeiset aineistonkeruun menetelmät ovat:

Toisessa vaiheessa kyselyiden kautta saatua tietoa tarkennetaan (tammi-helmikuu 2023)

  • fokusryhmähaastattelut valituilla kohderyhmille, kuten koulutusvararehtoreille
  • työpajat opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille.

Kolmannessa vaiheessa keskitytään kehittämiseen: tavoitteena on kiteyttää vahvuuksia ja kehittämistarpeita suhteessa arvioinnin teemoihin ja muodostaa havaittujen tulosten pohjalta kehittämissuosituksia. Kolmannessa vaiheessa muodostetaan kokonaiskuva korkeakoulupedagogiikan valtakunnallisesta tilasta. Tärkeimpänä menetelmänä kolmannessa vaiheessa on kehittämisseminaari (kevät 2023), johon osallistuu korkeakoulujen, opiskelijoiden ja korkeakoulujen ulkopuolisen työelämän edustajia sekä mahdollisia muiden sidosryhmien edustajia.

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi liittyy arviointisuunnitelman painopisteeseen Oppimisen ja osaamisen kehittäminen.

Korkeakoulupedagogiikan ja uudistaminen -arvioinnin hankesuunnitelma on hyväksytty Korkeakoulujen arviointijaoston kokouksessa 15.6.2022.

Lisätietoja arvioinnista

  • Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi

Sulje