Uusi lukuvuosi alkaa edelleen haastavassa toimintaympäristössä – kansalliset arviointitulokset tuovat tietoa kiusaamisen ja poissaolojen ehkäisyyn sekä oppimisen tukemiseen

Tiedote Esi- ja perusopetus

Koulujen alkaminen on monelle lapselle ja nuorelle iloista aikaa. Liian monelle oppilaalle kouluun paluu kuitenkin tarkoittaa kokemuksia kiusaamisesta, toistuvia tai pitkittyneitä poissaoloja tai tunnetta siitä, ettei saa tukea oppimiseensa. Näillä haasteilla on myös yhteys toisiinsa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisee alkusyksyn aikana kolme arviointia ajankohtaisista kouluhyvinvoinnin ja oppimisen tuen teemoista. Tulossa ovat raportit kiusaamisen vastaisten ja työrauhaa parantavien menetelmien toimivuudesta sekä sitouttavasta kouluyhteisötyöstä, jolla ehkäistään koulupoissaoloja ja korjataan niiden vaikutuksia. Lisäksi Karvi julkaisee arvioinnin valmistavasta opetuksesta ja oman äidinkielen opetuksesta, joiden kysyntä on kasvanut äkillisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Yhteiset toimintatavat tärkeitä kiusaamisen vastaisessa työssä – oppilaille kuitenkin osittain epäselvää, miten kiusaamistapaukset selvitetään

Karvi on ensimmäistä kertaa arvioinut perusopetuksessa käytettyjen kiusaamisen vastaisten menetelmien toimivuutta. Arviointiin valittiin mukaan seitsemän erilaista kiusaamisen vastaista menetelmää 27 hakemuksen joukosta.

Tulosten mukaan koulut ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä käyttämiinsä kiusaamisen vastaisiin menetelmiin, ja niiden toimintatavat ovat juurtuneet osaksi koulujen toimintakulttuuria. Myös oppilaat ovat arviointitulosten mukaan pääosin tyytyväisiä siihen, miten kiusaamisen vastaista työtä kouluissa toteutetaan. Oppilaat eivät kuitenkaan aina tiedä, miten kiusaamistapaukset selvitetään, kun ne on tuotu koulun aikuisten tietoon. Kiusaamisen vastaista työtä kouluissa haastaa se, että kiusaaminen jää usein koulun aikuisilta piiloon.

– Jos oppilaat eivät tiedä, miten kiusaamistilanteisiin puututaan, he eivät välttämättä kerro näkemästään tai kokemastaan kiusaamisesta. Kouluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että niin oppilaille kuin huoltajillekin viestitään selkeästi siitä, että kouluilla on halua ja keinoja puuttua tilanteeseen, arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

Vaikka koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä kiusaamisen vastaiseen työhön, tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti.

– Jotkut oppilaat kokevat, että opettajat eivät välttämättä suhtaudu riittävän vakavasti tilanteisiin tai lähde viemään niitä eteenpäin. Oppilaat myös arastelevat kiusaamisesta kertomista sen pahenemisen pelossa, Rumpu kertoo.

Arviointitulosten mukaan oppilaat kokevat netissä tai somessa tapahtuneesta kiusaamisesta kertomisen vaikeammaksi kuin koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta kertomisen.

– Koulujen henkilöstö toi esiin sitä, miten vaikeaa netissä tapahtuvaa kiusaamista on havaita ulkopuolelta. Oppilaiden ja opettajien välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentaminen sekä oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ovatkin kiusaamisen vastaisen työn onnistumisessa avainasemassa, Rumpu painottaa.

Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arvioinnin julkistamistilaisuus pidetään 24.8. klo 12.00–15.30.

Poissaoloihin liittyvistä toimintatavoista on tärkeä viestiä selkeästi huoltajille

Sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeessa Karvi on arvioinut koulupoissaolojen ehkäisyn ja puuttumisen käytäntöjä sekä näihin liittyvää paikallista ja kansallista kehittämistyötä.

Koulupoissaoloihin kietoutuu monia syitä, kuten esimerkiksi koulun ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin liittyvät haasteet, oppimisen pulmat, oppilaan psyykkiset ongelmat, kodin olosuhteet tai kaverisuhteisiin liittyvät vaikeudet. Kiusaaminen on yksi syistä, joka vaikeuttaa oppilaan sitoutumista kouluun ja aiheuttaa poissaoloja.

Tukitoimien luomisessa tarvitaan oppilaan, huoltajien ja koulun työntekijöiden sekä usein myös muiden viranomaistahojen yhteistyötä. Ensimerkit koulunkäynnin ongelmista tunnistetaan usein kotona, ja huoltajia tuleekin kannustaa tuomaan esiin huolen heräämistä jo varhaisessa vaiheessa.

– Opetuksen järjestäjät ja koulut ovat viime vuosina kehittäneet toimintamalleja poissaoloihin puuttumiseen. Arvioinnin tulosten mukaan huoltajat eivät tunne riittävän hyvin käytössä olevia toimintamalleja. He toivoivat kouluilta selkeämpiä ohjeistuksia siihen, miten poissaolotilanteissa kuuluu toimia, kertoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen.

Oman lapsen haasteet säännöllisessä koulunkäynnissä ovat huoltajille usein erittäin kuormittava ja huolta herättävä asia. Epätietoisuus koulun toimintatavoista sekä saatavilla olevasta tuesta voi johtaa siihen, että huoltajat kuittaavat lapsen poissaolon luvalliseksi, vaikka taustalla ei olisikaan hyväksyttyä syytä. Tällöin myöskään koululle ei välity tieto siitä, että poissaolon taustalla on mahdollisesti laajempia pulmia.

– Erityisesti nyt kun koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet poissaoloja sekä heikentäneet oppilaiden hyvinvointia monin tavoin, on tärkeä ymmärtää poissaolojen seuraaminen oppilaiden hyvinvoinnin tukemisena. Kyse ei siis ole kontrollista vaan siitä, että mahdollisia ongelmia pyritään tunnistamaan jo varhain. Ehkä poissaoloihin puuttumisen sijaan näkökulman voisi kääntää läsnäolon tukemiseen, jolloin ongelmakeskeisestä puheesta siirryttäisiin kohti myönteisiä tavoitteita, ehdottaa Markkanen.

Arvioinnissa kuitenkin havaittiin, että poissaoloihin puuttumisessa ja tukitoimien käynnistymisessä oli suurta vaihtelua opetuksen järjestäjien välillä. Myös poissaolojen seuraamisessa ja tilastoinnissa tunnistettiin paljon kehittämistarpeita. Sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnin väliraportti julkaistaan 7.9.2022.

Koulun henkilöstön yhteistyö lisää mahdollisuuksia vastata oppilaiden tuen tarpeeseen valmistavassa ja oman äidinkielen opetuksessa

Myönteinen suhtautuminen kouluun ja yhteistyö liittyvät vahvasti myös maahanmuuttotaustaisten oppilaiden valmistavaan opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen.

Karvin arvioinnin tulokset osoittavat, että koulun sisäinen yhteistyö on tärkeää valmistavalle opetukselle ja oman äidinkielen opetukselle. Opettajat tekevät kuitenkin melko harvoin yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa, koska siihen ei ole aina riittävästi mahdollisuuksia tai resursseja. Oman äidinkielen opetuksen niukat yhteistyömahdollisuudet johtuvat usein siitä, että opetus järjestetään koulupäivän ulkopuolella tai muualla kuin oppilaan lähikoulussa.

– Iältään ja taitotasoltaan moninaisissa valmistavan opetuksen ryhmissä opettaja- ja ohjaajaresurssi on usein riittämätöntä, ja opettajilla on huoli, kun heillä ei ole aikaa oppilaiden yksilölliseen tukemiseen, kertoo arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.

Valmistavan opetuksen opettajien yhteistyö erityisesti laaja-alaisten erityisopettajien, S2-opettajien, resurssiopettajien, yleisopetuksen opettajien, koulunkäynnin ohjaajien ja tulkkien kanssa edistää opetuksen toteuttamista ja lisää mahdollisuuksia tukea oppilaita. Myös oman äidinkielen opetuksessa toivotaan lisää yhteistyömahdollisuuksia, jotta voitaisiin jakaa opetusvinkkejä ja keskustella oppilaiden tuen tarpeesta.

Osana arviointia järjestettiin myös suomen kielen testaus, jolla selvitettiin valmistavan opetuksen oppilaiden opiskeluvalmiuksia suomen kielellä. Oppilaan viihtyminen koulussa ja halu oppia vaikuttavat positiivisesti suomen kielen oppimiseen. Myönteisen koulusuhtautumisen tukeminen on siis tärkeää myös tästä näkökulmasta.

Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen arviointiraportti julkaistaan elo-syyskuussa 2022.

Lisätietoja arvioinneista:

Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi:

Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi:

Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen arviointi: