Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta (HE 111/2024 vp). 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 112/2024 vp).

Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) sai Karvin auditointiryhmältä erityistä kiitosta osallistavasta toimintakulttuurista, joka kannustaa henkilöstöä kokeiluihin ja hankkeisiin kumppaneiden kanssa. TKI-toiminnan hankeprosessi on selkeästi kuvattu, ja käytännön toiminnassa noudatetaan kattavasti sovittuja menettelytapoja. Vahvuutena on myös Humakin valmennuspedagoginen strategia ja siitä johdettu valmennusmalli, jotka muodostavat luontevan viitekehyksen opetukselle ja oppimiselle. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jatkossa Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion vuoden 2025 talousarvioksi.

Lausunnossaan Karvi keskittyy erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asioihin, joista Karvi on tuottanut arviointitietoa. Lausunnossa esitetään myös, että Karvin toimintaedellytykset ja kansallisen koko koulutusjärjestelmän kattavan arviointitoiminnan jatkuvuus on turvattava riittävin taloudellisin resurssein.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisee useita ajankohtaisia arviointituloksia loka–joulukuussa 2024. Julkaisemme muun muassa opinto-ohjauksen uusia muotoja koskevan arvioinnin loppuraportin, varhaiskasvatuksessa kiusaamisen vastaisen toiminnan toteutumista tarkastelevan loppuraportin ja raportin, joka koskee eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä perusopetuksessa.

Tämän tiedotteen tavoitteena on tukea arviointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä. Seuraava kooste tulevista arviointien julkistamisista julkaistaan tammi–helmikuussa 2025.

Biotalousalan korkeakoulutus on arvioitu ensimmäistä kertaa kansallisesti. Biotalousalan koulutus tuottaa monipuolista työelämälähtöistä osaamista. Biotalousalan koulutukset ovat reagoineet hyvin toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastomuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden teemoja lisätään opetukseen säännöllisesti. Koulutuksissa on kuitenkin tarvetta lisätä huoltovarmuusosaamiseen liittyvää ruokaketjuajattelua ja digivihreän teknologian osaamista. 

Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto haluaa nostaa laajempaan keskusteluun koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevan tiedontuotannon riittävyyden. Koulutuksen kehittämistä ja päätöksentekoa tukevan kansallisen arviointitoiminnan jatkuvuus tulee turvata sekä lainsäädännössä että riittävällä rahoituksella. Koulutuksen laadun kehittäminen ja osaamistason nosto edellyttävät luotettavaa ja kattavaa tietopohjaa.

Kouluissa on vuosittain useita tuhansia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka aloittavat opintonsa Suomessa yläkouluikäisinä. Näiden oppilaiden osaamisen kehittymistä haastaa perusopetuksen suorittaminen samaan aikaan, kun he opettelevat koulun opetuskieltä. Jo muutaman vuoden sisällä koulun aloituksesta oppilaan pitäisi pystyä siirtymään toisen asteen opintoihin. Kaikissa kouluissa ei ole käytössä oppilaan osaamisen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi toimintatapoja, linjauksia tai tarpeeksi resursseja.

Suurin osa luonto- ja ympäristöalan opiskelijoista on aikuisia ja vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneiden vahvuuksia ovat kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. Sen sijaan opiskelijoiden yrittäjämäisessä toiminnassa ja digitaidoissa on parannettavaa. Myös oppilaitosten ja työelämän on tarpeen kehittää yhteistyötään.